{"id":1159,"date":"2025-08-10T09:24:56","date_gmt":"2025-08-10T07:24:56","guid":{"rendered":"https:\/\/warelia.fi\/?p=1159"},"modified":"2025-08-11T18:07:55","modified_gmt":"2025-08-11T16:07:55","slug":"juuri-julkaistu-kansainvalisesti-ajantasainen-monitieteinen-tutkimus-osoittaa-suomalainen-perimatieto-laukon-kartanon-tapahtumista-1470-luvulla-perustuu-hyvin-todennakoisesti-todellisiin-tapahtumiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/2025\/08\/10\/juuri-julkaistu-kansainvalisesti-ajantasainen-monitieteinen-tutkimus-osoittaa-suomalainen-perimatieto-laukon-kartanon-tapahtumista-1470-luvulla-perustuu-hyvin-todennakoisesti-todellisiin-tapahtumiin\/","title":{"rendered":"Juuri julkaistu kansainv\u00e4lisesti ajantasainen monitieteinen tutkimus osoittaa: suomalainen perim\u00e4tieto Laukon kartanon tapahtumista 1470-luvulla perustuu hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti todellisiin tapahtumiin"},"content":{"rendered":"\n

Kirjakorttelin Y\u00f6 -tapahtumassa julkistettiin 8.8.2025 dosentti, yliopistonlehtori Mikko K. Heikkil\u00e4n vertaisarvioitu tieteellinen historiateos Taruissa on totta \u2013 Suomalaisen perim\u00e4tiedon ylenkatsottu historiallinen arvo<\/em>. Heikkil\u00e4 sovittaa teoksessa 2000-luvun kansainv\u00e4lisess\u00e4 historiantutkimuksessa tulokselliseksi osoittautunutta monitieteist\u00e4 tutkimustapaa Suomen olosuhteisiin. Yhdess\u00e4 teoksen laajimmista tapaustutkimuksista Heikkil\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 perim\u00e4tieto on hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4litt\u00e4nyt historiallisesti todenmukaista tietoa Vesilahden Laukon kartanossa my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla 1470-luvun j\u00e4lkipuolella tapahtuneista asioista. Laukon kartanon tuolloinen is\u00e4nt\u00e4 Klaus Kurki ja h\u00e4nen puolisonsa todella kuolivat \u00e4killisesti samoihin aikoihin \u2013<\/span> perim\u00e4tiedon kertoman mukaan murhapolton ja itsemurhan vuoksi \u2013<\/span> ja Laukkoa todella koettelivat noihin aikoihin ankarat katovuodet, kuten perim\u00e4tieto kertoo. Monitieteisess\u00e4 tutkimuksessa ratkaisevan varmistuksen perim\u00e4tiedon paikkansapit\u00e4vyydelle antaa luonnontiede, kuten monessa viimeaikaisessa kansainv\u00e4lisess\u00e4kin tutkimuksessa<\/span>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tieteellinen kiinnostus ylisukupolvista suullista perim\u00e4tietoa kohtaan on 2000-luvulla ollut kansainv\u00e4lisesti selv\u00e4ss\u00e4 nousussa.<\/p>\n\n\n\n

Anglosaksisessa maailmassa perim\u00e4tiedon historiatieteellisen arvon uudenlaisessa ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 oli jo 1960-luvulta alkaen otettu monta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 askelta. Yhten\u00e4 varhaisena kansainv\u00e4lisen\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 voidaan mainita belgialaissyntyinen Wisconsinin yliopiston historian professori Jan Vansina (1929\u20122017). Vansina ker\u00e4si kentt\u00e4ty\u00f6ll\u00e4 laajan afrikkalaisen aineiston ja argumentoi jo 1960-luvulla k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4ll\u00e4 tavalla perim\u00e4tiedon (oral history\/tradition) historiatieteellisen arvon puolesta. Vansina my\u00f6s kehitti samalla tutkimusmenetelmi\u00e4 tieteellisell\u00e4 ankaruudella.<\/p>\n\n\n\n

Vansinan ty\u00f6 sai paljonkin vastakaikua anglosaksisessa maailmassa: yliopistoihin perustettiin suullisen tradition tutkimuksen tutkimustuloksia esittelevi\u00e4 tieteellisi\u00e4 aikakauslehti\u00e4 ja jopa suullisen tradition tutkimuksen keskuksia.<\/p>\n\n\n\n

2000-luvulla suunnann\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 perim\u00e4tiedon uudenlaisessa hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 ovat monessa tapauksessa toimineet luonnontieteilij\u00e4t ja monitieteiset tutkimusryhm\u00e4t, kuten australialaisessa yliopistossa maantieteen professorina toimiva brittil\u00e4istaustainen Patrick D. Nunn tutkijakollegoineen. Australiassa ja muualla Oseaniassa on voitu osoittaa, ett\u00e4 alkuper\u00e4isasukkaiden rikas kertomusperinne on s\u00e4ilytt\u00e4nyt erilaisista luonnonmullistuksista todenper\u00e4ist\u00e4 tietoa jopa vuosituhansia. My\u00f6s muualla maailmassa suullisen perim\u00e4tiedon on lukuisissa tapauksissa voitu osoittaa s\u00e4ilytt\u00e4neen paikkansa pit\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa menneisyyden tapahtumista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satojen vuosien ajan. Avainasemassa perim\u00e4tietoa hy\u00f6dynt\u00e4vien vakavasti otettavien tutkijoiden ty\u00f6ss\u00e4 on monitieteinen l\u00e4hestymistapa. Sit\u00e4 edustaa my\u00f6s Mikko K. Heikkil\u00e4n teos Taruissa on totta \u2013 Suomalaisen perim\u00e4tiedon ylenkatsottu historiallinen arvo<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s monen pitk\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4n\u00e4 myyttin\u00e4 tai sepitteen\u00e4 historiantutkimuksessa pidetyn tarinan taustalta on viime vuosikymmenin\u00e4 pystytty osoittamaan ainakin jonkinlainen todellisuuspohja. Joskus perim\u00e4tiedon voidaan muiden todisteiden perusteella vahvistaa olleen kokonaan tai suureksi osaksi totta. Joskus taas muutoin sadunomaisten kertomustenkin mukana on l\u00e4pi aikakausien voinut kulkeutua ainakin jokin tiedonjyv\u00e4, joka l\u00f6ydetyksi tultuaan on arvokkaalla tavalla auttanut suuntaamaan tieteellist\u00e4 tutkimusta. Jopa uskomattomissakin taruissa voi siis olla jotakin totta.<\/p>\n\n\n\n

Kun tieteentekij\u00e4t ovat ottaneet vanhojen kertomusten sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n kielellisen informaation mahdollisen historiatieteellisen arvon vakavasti, tuloksena on usein ollut merkitt\u00e4vi\u00e4 arkeologisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Kansan suussa el\u00e4nyt perim\u00e4tieto voi kertoa totuudenmukaisesti niin ikivanhasta taistelupaikasta kuin myrskyn upottamasta kaupungista. My\u00f6s Suomessa on l\u00f6ydetty esimerkiksi ikivanhoja kirkkomaita juuri sielt\u00e4, miss\u00e4 perim\u00e4tiedon mukaan oli aikoinaan ollut kirkko.<\/p>\n\n\n\n

Perim\u00e4tiedon voidaan Suomessakin todeta kertoneen oikeansuuntaisesti esimerkiksi asutushistorian monista yksityiskohdista ja erilaisten ihmisryhmien rinnakkaiselosta ja vuorovaikutuksesta. On my\u00f6s esimerkkej\u00e4, joissa perim\u00e4tiedon tallentama kuvaus hyvin kaukaisenkin menneisyyden tapahtumasta on p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n osoittautunut yhteensopivaksi kaikkien tunnettujen tosiseikkojen kanssa eik\u00e4 vaihtoehtoisten, perim\u00e4tiedon torjuvien selitysvaihtoehtojen tueksi ole pystytty esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteellisesti vakuuttavia perusteluita.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa suullisen perim\u00e4tiedon historiatieteellinen arvo on ymm\u00e4rretty viime vuosikymmenin\u00e4 heikosti. Kansainv\u00e4lisesti katsoen Suomessa ollaan siin\u00e4 suhteessa vanhanaikaisia, ett\u00e4 t\u00e4k\u00e4l\u00e4isess\u00e4 menneisyydentutkimuksessa suhtaudutaan perim\u00e4tietoon yleens\u00e4 varsin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ja jopa v\u00e4heksyv\u00e4sti. Kuitenkin juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa, miss\u00e4 kirjallinen kulttuuri on nuorta ja kaukaisempi menneisyytemme on usein kirjallisten alkuper\u00e4isl\u00e4hteiden puuttumisen tai niukkuuden vuoksi h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, kannattaisi tutkimuksessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi kansanrunousperinteen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t v\u00e4h\u00e4isetkin vihjeet. Niihin tulisi suhtautua paitsi tarvittavalla tieteellisell\u00e4 kriittisyydell\u00e4 my\u00f6s tieteellisell\u00e4 uteliaisuudella ja perinpohjaisuudella.<\/p>\n\n\n\n

Dosentti Mikko K. Heikkil\u00e4 on suomalaisessa 2000-luvun historiantutkimuksessa ollut yksi perim\u00e4tiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4. Juuri ilmestyneess\u00e4 vertaisarvioidussa monitieteisess\u00e4 teoksessaan Heikkil\u00e4 osoittaa kymmenien suomalaisten esimerkkitapausten kautta, ettei suullisen perim\u00e4tiedon sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 vihjeit\u00e4 ja tiedonsirpaleita ole syyt\u00e4 ennalta ylenkatsoa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4osa Heikkil\u00e4n kirjasta koostuu konkreettisista tapaustutkimuksista, mutta l\u00e4pi kirjan kulkee my\u00f6s vahva metodologinen pohjavire. Jotkin Heikkil\u00e4n tutkimat tapaukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t todenper\u00e4isyytens\u00e4 osalta edelleen avoimiksi, mutta niidenkin kohdalla Heikkil\u00e4 osoittaa Suomessakin p\u00e4tev\u00e4ksi sen kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa laajasti todennetun asian, ett\u00e4 kielellinen informaatio saattoi esimodernina aikana helposti s\u00e4ily\u00e4 sukupolvelta toiselle siirtyen ainakin satojen vuosien ajan.<\/p>\n\n\n\n

Monen viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa sepitteelliseksi arvioidun tarinan kohdalla Heikkil\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on perustellusti p\u00e4invastainen: kaikkein uusimman, monitieteisen tieteellisen tiedon valossa tarinat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t todenper\u00e4isilt\u00e4. Kirjan laajimmat tapaustutkimukset koskevat pirkkalaisp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Kurjen historiallisuutta ja pirkkalaisten alkuper\u00e4n arvoitusta sek\u00e4 tuomari Klaus Kurjen edesottamuksia Laukon kartanossa \u2013 Heikkil\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 kaiken k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan aineiston mukaan on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 todella teki 1400-luvun lopulla kartanossaan jotakin sellaista, mist\u00e4 Elinan surma -niminen runoelma kertoo. Heikkil\u00e4 osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 tieteellisesti uskottavaa vaihtoehtoista selityst\u00e4 ei ole olemassakaan.<\/p>\n\n\n\n

Heikkil\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teoksessaan yksityiskohtaisesti, miten kevyin perustein 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun Suomessa kumottiin useita keskiajan Suomeen liittyvi\u00e4 \u201dmyyttej\u00e4\u201d. V\u00e4itetty myytin kumoutuminen tapahtui niin Henrikille ja Lallille, Matti Kurjelle ja H\u00e4meen pirkkalaisille kuin Elinan surman v\u00e4litt\u00e4m\u00e4lle traagiselle kertomuksellekin, vaikka n\u00e4kemyksen muutoksen tueksi esitetyt tieteelliset perusteet olivat harvalukuiset, heppoiset ja h\u00e4tik\u00f6idyt. Niist\u00e4 vastasi yhden k\u00e4den sormissa laskettavissa oleva m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisia tutkijoita. Heid\u00e4n sanomansa l\u00e4pimeno osoittaa, kuinka pienet Suomen tiedepiirit ovat ja kuinka helposti yleist\u00e4 yhteiskunnallista ajan henke\u00e4 kumartava n\u00e4kemys voi ly\u00f6d\u00e4 l\u00e4pi, vaikka sen tieteellinen vedenpit\u00e4vyys olisi v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n

Mikko K. Heikkil\u00e4: Taruissa on totta. Suomalaisen perim\u00e4tiedon ylenkatsottu historiallinen arvo. Kovakantinen teos. Kannet: Markku Yli-Erkkil\u00e4. Kannen tyylitellyn kurjen l\u00e4ht\u00f6kohdan l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.\nISBN: 978-952-387-095-6. Arvostelukappaleet: tilaukset@warelia.fi<\/pre>\n\n\n\n
\n
\n