{"id":1274,"date":"2025-09-28T11:36:33","date_gmt":"2025-09-28T09:36:33","guid":{"rendered":"https:\/\/warelia.fi\/?p=1274"},"modified":"2025-09-29T02:15:11","modified_gmt":"2025-09-29T00:15:11","slug":"algoth-untolan-puolustuspuhe-autenttisessa-muodossaan-sisaltyy-elamakertaan-algoth-kapinallinen-kynamies-a-untolan-merkillinen-elama-warelia-2021","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/2025\/09\/28\/algoth-untolan-puolustuspuhe-autenttisessa-muodossaan-sisaltyy-elamakertaan-algoth-kapinallinen-kynamies-a-untolan-merkillinen-elama-warelia-2021\/","title":{"rendered":"Algoth Untolan ”puolustuspuhe” autenttisessa muodossaan sis\u00e4ltyy el\u00e4m\u00e4kertaan ALGOTH \u2013 Kapinallinen kyn\u00e4mies. A. Untolan merkillinen el\u00e4m\u00e4 (Warelia 2021)"},"content":{"rendered":"\n

Uutuusteokseen ”Suuria suomalaisia puolustuspuheita” (Rosebud 2025) on ansiokkaasti koottu merkitt\u00e4vi\u00e4 puheita 1500-luvulta 1900-luvun loppuun asti. Kalevi Kalemaan kokoama teos on p\u00e4\u00e4osin ilmeisen asiantuntevaa ty\u00f6t\u00e4. Helsingin Sanomien 5.9. julkaisemassa arvostelussa<\/a> Veli-Pekka Lepp\u00e4nen totesi, ett\u00e4 Kalemaa on koostanut puheet osaavalla k\u00e4dell\u00e4 ja ”kontekstoi nasevasti kunkin puhujan puheenvuoroineen”. On todella hienoa, ett\u00e4 t\u00e4llainen teos on julkaistu. Yhden puheen kohdalla koostajalla on sattunut kuitenkin valitettava nukahdus, eik\u00e4 kriitikkokaan ole sit\u00e4 ilmeisesti huomannut.<\/p>\n\n\n\n

Puhekokoelman sivuilla 64 ja 65 esitell\u00e4\u00e4n ”Humoristin viimeiset sanat, Maiju Lassila”.<\/p>\n\n\n\n

Saatekirjoituksessa sivulla 64 on ”Maiju Lassilan” eli Algoth Untolan viimeisten vaiheiden esittelyss\u00e4 useita asiavirheit\u00e4, ja seuraavalla sivulla (65) siteeratussa puhetekstiss\u00e4 virheit\u00e4 on enemm\u00e4n kuin rivej\u00e4. Kirjaan kopioidusta puhetekstist\u00e4 my\u00f6s puuttuu pieni\u00e4 p\u00e4tki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miten t\u00e4m\u00e4 on mahdollista? Siten, ett\u00e4 Kalemaa on kopioinut puheen Leo Lindstenin (jonka nimi on kirjoitettu kirjassa v\u00e4\u00e4rin muodossa ”Lidsten”) kirjasta ”Maiju Lassila, legenda jo el\u00e4ess\u00e4\u00e4n”, jonka WSOY julkaisi vuonna 1977, eik\u00e4 ole ilmeisestik\u00e4\u00e4n lukenut Marko A. Hautalan ”Maiju Lassilasta” (kirjailijanimi) eli ”Irmari Rantamalasta” (kirjailijanimi) eli Algoth Untolasta kirjoittamaa tieteellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertaa, jonka Warelia julkaisi vuonna 2021.<\/p>\n\n\n\n

Kalevi Kalemaan l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n Leo Lindstenin l\u00e4hteen\u00e4 oli Otavan vuonna 1954 julkaisema Toivo T. Kailan muistelmateos ”Er\u00e4s el\u00e4m\u00e4”. Kalemaa ei tied\u00e4 tai ei muista, ett\u00e4 historioitsija Juhani Piilonen l\u00f6ysi alkuper\u00e4isen, Untolan lyijykyn\u00e4ll\u00e4 konseptipaperille kirjoittaman tekstin Kansallisarkistosta Toivo T. Kailan kokoelmasta vuonna 1986 ja kirjoitti siit\u00e4 21-sivuisessa Untola-aiheisessa kirjoituksessaan Parnasso-kirjallisuuslehdess\u00e4 vuonna 1998. Piilonen siteeraa artikkelissaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 teksti\u00e4, mutta siteeraa sit\u00e4 osin v\u00e4\u00e4rin (vaikkakin tarkemmin kuin Kaila muistelmissaan), siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Piilosellakin on siis ollut alkuper\u00e4inen puheteksti silmiens\u00e4 edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen kerran puheteksti on julkaistu t\u00e4ysin sanatarkasti, mit\u00e4\u00e4n pois j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja pilkulleen ja alkukirjaimilleen oikeassa asussaan, Warelian vuonna 2021 julkaisemassa el\u00e4m\u00e4kerrassa sivulla 947. T\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassa on my\u00f6s tutkittu perusteellisesti kyseisen puhetekstin syntyolosuhteet ja dokumentin my\u00f6hemm\u00e4t vaiheet. (Siin\u00e4 on samalla oikaistu my\u00f6s Piilosen t\u00e4st\u00e4 puhetekstist\u00e4 Parnasso-artikkelissaan esitt\u00e4m\u00e4t virheelliset v\u00e4itteet ja ep\u00e4uskottavat oletukset.) N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 edes Piilonen ei ole ymm\u00e4rt\u00e4nyt puhetekstin kaikkia yksityiskohtia. Se selitt\u00e4\u00e4 ainakin yhden virheen. Muut virheet voivat selitty\u00e4 huolimattomuudella ja\/tai tarkoituksellisella stilisoinnilla.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevassa karkearesoluutioisessa kuvaleikkeess\u00e4 on p\u00e4\u00e4osa siit\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerran sivusta, johon Untolan teksti on kopioitu tarkoin autenttisessa asussaan:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Marko A. Hautala: ALGOTH \u2013 Kapinallinen kyn\u00e4mies. A. Untolan merkillinen el\u00e4m\u00e4. Toimittanut Marko Vesterbacka. Warelia 2021.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Untolan lyijykyn\u00e4ll\u00e4 kirjoittaman tekstin syntyolosuhteet ja dokumentin vaiheet k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ALGOTH-el\u00e4m\u00e4kerrassa seikkaper\u00e4isesti l\u00e4pi sivuilla 945\u2013949. Koska uutuusteos ”Suuria suomalaisia puolustuspuheita” saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostusta t\u00e4t\u00e4kin puheteksti\u00e4 kohtaan \u2013 mik\u00e4 olisi hienoa \u2013 ja koska todellinen teksti ansaitsee tulla luetuksi autenttisessa muodossaan, Warelia julkaisee tekstin taustoituksineen ilmaiseksi ladattavana viisisivuisena pdf-tiedostona 28.9.2025.<\/p>\n\n\n\n

Suora linkki Algoth Untolan puheen lataussivulle<\/a> (ilmainen!)<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s koko el\u00e4m\u00e4kerta on painettuna teoksena edelleen saatavilla. Suora linkki koko el\u00e4m\u00e4kerran tilaussivulle<\/a> (35 euroa). Teosta ei ole saatavilla e-kirjana eik\u00e4 \u00e4\u00e4nikirjana.<\/p>\n\n\n\n

PS: Kalevi Kalemaa ei siis ilmeisesti tunne Hautalan teosta. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s puhetekstin saatteessa (s. 64) olevat asiavirheet. Ne olisi suotavaa korjata arvokkaan teoksen mahdolliseen toiseen painokseen.<\/p>\n\n\n\n

Saatteen asiavirheet:<\/p>\n\n\n\n

1) Kalemaan mukaan Maiju Lassilan oikea nimi oli ”Algot Tiet\u00e4v\u00e4inen, sittemmin Untola”. Marko A. Hautalan el\u00e4m\u00e4kerta osoittaa kiistattomasti, ett\u00e4 Algoth oli l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 nimenomaan Algoth eik\u00e4 h\u00e4n itse milloinkaan kirjoittanut etunime\u00e4\u00e4n muodossa ”Algot”. Yht\u00e4\u00e4n sellaista asiakirjaa tai muuta omak\u00e4tist\u00e4 merkint\u00e4\u00e4 ei ole ainakaan toistaiseksi osunut yhdenk\u00e4\u00e4n Untola-tutkijan silmiin. Kaikki ne harvat tapaukset, joissa h\u00e4n on jossakin s\u00e4ilyneess\u00e4 dokumentissa tai painotuotteessa kirjoittanut etunimens\u00e4 omak\u00e4tisesti kokonaan, ovat muodossa ”Algoth”. Algot ei siis ole ollut milloinkaan Untolan oikea etunimi, vaikka niin hyvin monissa l\u00e4hteiss\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n (my\u00f6s Untolaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 Wikipedia-artikkelissa yh\u00e4 edelleen). Oikea etunimi olikin siis Algoth, koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, kuolemaan asti. T\u00e4m\u00e4n ainoan kriittisen tarkastelun kest\u00e4v\u00e4n kirjoitustavan ovat my\u00f6s el\u00e4m\u00e4kerran lukeneet kirjallisuudentutkijat ottaneet el\u00e4m\u00e4kerran ilmestymisen j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 kukaan tutkija ole julkaissut kes\u00e4n 2021 j\u00e4lkeen mit\u00e4\u00e4n vastav\u00e4itett\u00e4 Hautalan teoksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kselle ja sen perusteluille.<\/p>\n\n\n\n

2-4) Kalemaan mukaan ”Maiju Lassila” kuoli ”kes\u00e4ll\u00e4 1918 matkalla Suomenlinnan kuolemanleirille”. Kolme virhett\u00e4: Untola kuoli 21. toukokuuta, ei kes\u00e4ll\u00e4; kuoli matkalla Santahaminaan, ei Suomenlinnaan; kuoli matkalla teloitettavaksi, ei matkalla leirille.<\/p>\n\n\n\n

5) ”H\u00e4nen puolustuspuheestaan on s\u00e4ilynyt vain t\u00e4m\u00e4 osa.” Alkuper\u00e4isest\u00e4 konseptipaperista ei n\u00e4yt\u00e4 puuttuvan mit\u00e4\u00e4n, vaan lyhyt puheteksti on siin\u00e4 kokonaisuudessaan.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi: Kalemaan tekstist\u00e4 voi saada sellaisen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 puhe olisi todella pidetty, ja t\u00e4m\u00e4 oli viel\u00e4 Hautalankin k\u00e4sitys h\u00e4nen tehdess\u00e4\u00e4n Untolasta v\u00e4it\u00f6skirjaa (julkaistu 2010) ja sen j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4kertaa valmistellessaan. Vuonna 2021 ilmestyneess\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassa kuitenkin osoitetaan, ett\u00e4 hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti Untola ei koskaan p\u00e4\u00e4ssyt puhettaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Perustelut sis\u00e4ltyv\u00e4t yll\u00e4 mainittuun ilmaiseksi ladattavissa olevaan pdf-tiedostoon ja tietysti el\u00e4m\u00e4kertaan.<\/p>\n\n\n\n

Kiistatonta on, ett\u00e4 tuo lyijykyn\u00e4ll\u00e4 kirjoitettu lyhyt teksti on Untolan itsens\u00e4 kirjoittama. On my\u00f6s ilmeist\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoitti sen tarkoituksella lukukelpoiseen muotoon eli h\u00e4nen kirjoittamakseen harvinaisen selv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sialalla. Untola saattoi kirjoitushetkell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oletettavana, ettei p\u00e4\u00e4se puolustuspuhettaan suullisesti esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, niin kuin ei sitten hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4ssytk\u00e4\u00e4n, ja siksi puheen oli t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4ily\u00e4 kirjoitetussa muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Se s\u00e4ilyi!<\/p>\n\n\n\n

Luetaan sit\u00e4 siin\u00e4 muodossa kuin Untola sen oikeasti kirjoitti.<\/p>\n\n\n\n

Marko Vesterbacka 28.9.2025<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uutuusteokseen ”Suuria suomalaisia puolustuspuheita” (Rosebud 2025) on ansiokkaasti koottu merkitt\u00e4vi\u00e4 puheita 1500-luvulta 1900-luvun loppuun asti. Kalevi Kalemaan kokoama teos on p\u00e4\u00e4osin ilmeisen asiantuntevaa ty\u00f6t\u00e4. Helsingin Sanomien 5.9. julkaisemassa arvostelussa Veli-Pekka Lepp\u00e4nen totesi, ett\u00e4 Kalemaa on koostanut puheet osaavalla k\u00e4dell\u00e4 ja ”kontekstoi nasevasti kunkin puhujan puheenvuoroineen”. On todella hienoa, ett\u00e4 t\u00e4llainen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274"}],"collection":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1274"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1293,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274\/revisions\/1293"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}