{"id":1295,"date":"2025-10-11T10:15:33","date_gmt":"2025-10-11T08:15:33","guid":{"rendered":"https:\/\/warelia.fi\/?p=1295"},"modified":"2025-10-15T08:28:24","modified_gmt":"2025-10-15T06:28:24","slug":"1295","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/2025\/10\/11\/1295\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 asti Suomi on ollut valtio? Kritiikin kritiikki\u00e4 uusimmassa Historiallisessa Aikakauskirjassa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Aki Rasilainen esitteli teosta Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em> ennakkoon historiantutkijoille Turussa Vanhalla Raatihuoneella 16.8.2023 pidetyss\u00e4 \u201dTurun rauha 1743\u201d -seminaarissa.<\/span><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6historian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen osoitti tiedekirjassa Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia \u2013 Miten Ven\u00e4j\u00e4n keisarit suhtautuivat Suomen valtiolliseen autonomiaan<\/em> (Warelia 2024), ett\u00e4 suomalainen historiantutkimus on viimeiset puoli vuosisataa heikoin perustein vesitt\u00e4nyt Porvoon valtiop\u00e4ivien (1809) merkityst\u00e4 ja sortovuosia edelt\u00e4neen valtiollisen autonomian erityislaatua. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestyneess\u00e4 Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> 2\/2025 Rasilaisen kirjasta julkaistiin pitk\u00e4 torjuva kritiikki. Juuri ilmestyneess\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 viikolla (viikko 41) tilaajille tulleessa uusimmassa Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> 3\/2025 on Rasilaisen pitk\u00e4 kirjoitus, jolla h\u00e4n vastaa edellisess\u00e4 numerossa julkaistuun arvioon.<\/p>\n\n\n\n

Rasilaisen mukaan Suomen valtio perustettiin Porvoon valtiop\u00e4ivill\u00e4 eli jo vuonna 1809. Kyse oli silloin autonomisesta valtiosta siin\u00e4 koneistomaisessa merkityksess\u00e4 kuin se valistusaikana oli alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kyse ei ollut viel\u00e4 sellaisesta orgaaniseksi ymm\u00e4rretyst\u00e4 valtiosta, jollaiseksi valtion k\u00e4site 1800-luvun aikana muuttui, saati sitten muodollisesti itsen\u00e4isest\u00e4 suvereenista valtiosta, jollainen Suomesta tuli vuonna 1917 \u2013<\/em> mutta valtiosta silti. Rasilainen tutki aihetta jo 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta nyt puheena oleva teos on kirjoitettu vuosina 2019\u2013<\/em>2023 ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 laajasti t\u00e4ysin uutta historiantutkimusta. Rasilainen osoittaa 495-sivuisessa teoksessaan hyvin yksityiskohtaisesti, ett\u00e4 kaikki Ven\u00e4j\u00e4n keisarit suhtautuivat sek\u00e4 kirjaimen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla Suomeen autonomisena valtiona aina helmikuun manifestiin (1899) ja siit\u00e4 alkaneisiin sortovuosiin asti. Rasilainen huomauttaa, ett\u00e4 autonominen Suomen valtio oli 1800-luvun lopulla ennen sortovuosien alkua ollut jossain suhteessa jopa itsen\u00e4isempi kuin toisen maailmansodan j\u00e4lkeisten vuosikymmenten muodollisesti itsen\u00e4inen Suomen valtio, joka joutui my\u00f6t\u00e4ilem\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton ”turvallisuuspoliittisia etuja” ja jolla ei todellisuudessa ollut t\u00e4ytt\u00e4 itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta.<\/p>\n\n\n\n

Kysymys siit\u00e4, suhtautuivatko Ven\u00e4j\u00e4n keisarit v\u00e4lill\u00e4 1809\u2013<\/em>1899 Suomeen aidosti autonomisena valtiona vai eiv\u00e4t, on Rasilaisen mukaan historiallisesti selvitett\u00e4viss\u00e4 oleva tosiasiakysymys. H\u00e4n on Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em> -teoksessa perustellut yksityiskohtaisesti, ett\u00e4 Suomella todella oli Porvoon valtiop\u00e4ivien toimituksiin perustuva erityislaatuinen asema verrattuna muihin Ven\u00e4j\u00e4n hallitsemiin ”alusmaihin”. Ven\u00e4j\u00e4n keisarit osoittivat kukin vuorollaan t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen oikeaksi paitsi hallitsijanvakuutuksillaan my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisuillaan ja toimillaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 tutkimuskysymyksest\u00e4 t\u00e4ysin erillinen kysymys on se, miksi suomalainen historiankirjoitus alkoi 1960- ja 1970-luvulta alkaen kertoa Porvoon valtiop\u00e4ivist\u00e4 ja 1800-luvun autonomian ajasta uudenlaista tarinaa. T\u00e4h\u00e4n kysymykseen vastaaminen on pohdiskelua ja spekulointia. Ei ole osoitettavissa, vaikuttiko joidenkin keskeisten tutkijoiden 1800-lukua koskeviin k\u00e4sityksiin heid\u00e4n oman aikansa poliittinen tilanne. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tuona aikana historiantutkimuksessa pyrittiin tietoisesti eroon kansallisen katseen liiaksi ohjaamasta menneisyyden tarkastelusta. Aivan erityisesti v\u00e4lteltiin menneisyyden tutkimista anakronistisesti \u201djoulukuun kuudennen p\u00e4iv\u00e4n tirkistysaukosta”. Joka tapauksessa uusi historiankirjoitus kuitenkin Rasilaisen mukaan palveli ep\u00e4suorasti suomettuneisuuden ajan poliittisia tarpeita:<\/p>\n\n\n\n

Porvoon valtiop\u00e4ivien historian poiskirjoittamisella legitimoitiin Kekkosen aikana tapahtunutta Neuvostoliiton turvallisuuspoliittisten etujen my\u00f6t\u00e4ilemist\u00e4. Toisin kuin oman aikamme Nato-Suomessa, n\u00e4m\u00e4 edut koettiin suomettuneisuuden vuosikymmenin\u00e4 viel\u00e4 hyvin legitiimeiksi. (Aki Rasilainen: Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em>, s. 412.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Rasilaisen kirja on saanut erinomaisia arvioita muun muassa Kanavassa<\/em>, Suomen Kuvalehdess\u00e4<\/em> ja Vapaussoturi<\/em>-lehdess\u00e4, ja se nousi viime vuonna my\u00f6s P. E. Svinhufvudin muistos\u00e4\u00e4ti\u00f6n palkintoehdokkaaksi. My\u00f6nteisi\u00e4 arvioita ja kommentteja ovat esitt\u00e4neet niin useat historiantutkijat kuin juristitkin. Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen totesi tuoreeltaan kirjan ilmestytty\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on todella mielenkiintoinen teos. Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti kirjan hankkimista ja lukemista. Arvostan t\u00e4t\u00e4 kirjaa tosi paljon. Se on hienosti kirjoitettu ja hyvin perusteltu. (Jukka Kekkonen Rosebudin Sivullinen-lavalla 3.6.2024.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> 2\/2025 julkaistun kritiikin kirjoittajat eiv\u00e4t sen sijaan Rasilaisen kirjaa arvostaneet. Pitk\u00e4 arvio on lyhytt\u00e4 loppukappaletta lukuun ottamatta hyvin kriittinen ja tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4. Rasilainen vastaa arvioijille Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> 3\/2025. T\u00e4st\u00e4 ”kritiikin kritiikist\u00e4” on alempana viisi poimintaa, mutta esit\u00e4n sit\u00e4 ennen taustoitusta kustantajan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Monelle nimenomaan poliittiseen historiaan ja erityisesti autonomian ajan Suomen poliittiseen historiaan erikoistuneelle historiantutkijalle teos lienee ollut vaikea pala, asettaahan se kyseenalaiseksi koko sen ison tarinan, jota he itsekin ovat julkaisuissaan ja opetuksessaan toistelleet. Kukaan heist\u00e4 ei ole puolentoista vuoden aikana (eli huhtikuusta 2024 lokakuuhun 2025) osoittanut Rasilaisen teoksessa sen paremmin asiavirheit\u00e4 kuin p\u00e4\u00e4ttelyvirheit\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta vain harva heist\u00e4 on julkisesti todennut, ett\u00e4 Rasilaisen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat oikeita ja pakottavat jollakin t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 tavalla korjaamaan k\u00e4sityst\u00e4mme autonomian ajasta. Sen sijaan jotkut ovat pyrkineet turhentamaan Rasilaisen ty\u00f6t\u00e4 ep\u00e4tieteellisill\u00e4 heitoilla ja keskustelun viemisell\u00e4 sivuun Rasilaisen teoksen todellisista tutkimuskysymyksist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n sortuu erityisesti Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> 2\/2025 julkaistu arvio.<\/p>\n\n\n\n

Se on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4muodollisissa somekeskusteluissa jotkut historia-alan ihmiset ovat Rasilaisen teosta lukematta kommentoineet teosta ep\u00e4ilev\u00e4sti. N\u00e4it\u00e4 kommentteja osui kustantajan silmiin heti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024. Facebook-kommenteissa toisteltiin niit\u00e4 argumentteja, jotka sis\u00e4ltyv\u00e4t aiheen yleisesityksiin ja jotka ovat olleet historiantutkijoiden piiriss\u00e4 yleist\u00e4 konsensusta. Vaikka Rasilainen teoksessaan kumoaa juuri n\u00e4it\u00e4 argumentteja, historiaa opiskelleet kommentaattorit uskoivat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kirjaa lukemattakin paremmin, ett\u00e4 Rasilainen on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti Osmo Jussilan (mutta ei ainoastaan Jussilan) tutkimusten ja julkaisujen my\u00f6t\u00e4 on vakiintunut k\u00e4sitys, ett\u00e4 Porvoossa tehtiin vuonna 1809 perustuslakien vahvistamisen asemesta vain jonkinlainen keskiaikainen status- tai herruussopimus eik\u00e4 Suomella ollut miss\u00e4\u00e4n vaiheessa mit\u00e4\u00e4n todellista erikoisasemaa Ven\u00e4j\u00e4n alusmaiden joukossa. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n usein yhten\u00e4 malliesimerkkin\u00e4 suomalaisen uudemman historiankirjoituksen saavutuksista kansallisten myyttien murtajana. Rasilainen osoittaa teoksessaan, ett\u00e4 Jussila on tehnyt l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 monessa kohdassa puutteellisesta juridisen alan tuntemuksestaan johtuvia (mutta itsevarmasti esitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n) yksiselitteisesti virheelliseksi osoitettavia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 (ei siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n erilaisia perusteltavissa olevia tulkintoja, vaan kiistattomia p\u00e4\u00e4ttelyvirheit\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

Somekommenteissa kirjasta mielipiteens\u00e4 lausuneet v\u00e4h\u00e4ttelij\u00e4t eiv\u00e4t tyypillisesti olleet itse tutustuneet Rasilaisen yksityiskohtaiseen todisteluun Rasilaisen teosta lukemalla. Somekriitikot tarttuivat kriittisesti jo kirjan nimeen ja toivat toistuvasti esiin sen, ett\u00e4 Porvoossa tapahtunutta pit\u00e4isi suomeksi kutsua maap\u00e4iviksi eik\u00e4 valtiop\u00e4iviksi. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 nimityst\u00e4 onkin pidetty viime vuosikymmenin\u00e4 anakronistisena kansallisen katseen projisointina vuoden 1809 tapahtumiin, mutta Rasilainen osoittaa teoksessaan, ett\u00e4 Porvoon valtiop\u00e4ivist\u00e4 puhuminen on suomenkielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 edelleen t\u00e4ysin perusteltua.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4ilev\u00e4 ja v\u00e4heksyv\u00e4 suhtautuminen oli somekommenteissa mielest\u00e4ni ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Ymm\u00e4rr\u00e4n sit\u00e4 siit\u00e4kin syyst\u00e4, ett\u00e4 koko kysymys Porvoon valtiop\u00e4ivist\u00e4\/maap\u00e4ivist\u00e4 saattaa historiasivistyneen ihmisen silmiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo kauan sitten lopullisesti ratkaistulta. Kokonaan toinen asia on se, kuinka hyvin perustein kukin yksitt\u00e4inen ihminen on k\u00e4sityksens\u00e4 muodostanut. Joka tapauksessa konsensus asian suhteen on vahva.<\/p>\n\n\n\n

Kuka on lukenut mit\u00e4kin ja ollut kenenkin vaikutuspiiriss\u00e4, se vaihtelee suuresti. Mieleni tekee silti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 hyvin monet suomalaiset historiantutkijat ja my\u00f6s koulujen historianopettajat ovat lukeneet Helsingin yliopiston poliittisen historian tutkijoiden laatiman yleisesityksen Suomen poliittinen historia 1809\u20131995<\/em> (WSOY 1995) tai teoksen jonkin my\u00f6hemm\u00e4n laitoksen. Osa on lukenut kirjan valintakoekirjana tai tenttikirjana eli oletettavasti hyvin huolellisesti. T\u00e4h\u00e4n teokseen sis\u00e4ltyy Osmo Jussilan kirjoittama autonomian aikaa k\u00e4sittelev\u00e4 luku, johon puolestaan sis\u00e4ltyy yht\u00e4 olennaista aikalaisl\u00e4hdett\u00e4 v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4 sitaatti. Jussila on lis\u00e4nnyt suomentamaansa sitaattiin sinne kuulumattoman sanan niin, ett\u00e4 sitaatin lukeminen saa Jussilan oman vaikutusvaltaisen tulkinnan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ainoalta mahdolliselta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kselt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava katkelma on Rasilaisen teoksen Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em> sivulta 98. Katkelmassa mainittu Mannerheim on C. E. Mannerheim<\/a> (1759\u2013<\/em>1837):<\/p>\n\n\n\n

Osmo Jussila antoi l\u00e4hteest\u00e4 olennaisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon my\u00f6s toisella tavalla. H\u00e4n v\u00e4itti Mannerheimin kirjoittaneen muistelmiinsa tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 siihen, ett\u00e4 hallitsijanvakuutus annettiin vain yleisin termein. H\u00e4n referoi Mannerheimin kirjoittamaa teksti\u00e4 tahallisesti v\u00e4\u00e4rin lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Mannerheimin kirjoittamaksi sanan \u201dvain\u201d, jota Mannerheimin tekstiss\u00e4 ei ollut. T\u00e4ll\u00e4 vilpillisell\u00e4 lis\u00e4yksell\u00e4 h\u00e4n sai k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 Mannerheimin tarkoitukseksi aivan p\u00e4invastaisen ajatuksen kuin sen, jota Mannerheim oli itse tarkoittanut. Mannerheim ei ollut nimitt\u00e4in mill\u00e4\u00e4n tavoin tyytym\u00e4t\u00f6n Speranskin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallitsijanvakuutukseen, vaan h\u00e4n oli keskustelun Speranskin kanssa p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 p\u00e4invastoin ilahtunut ja hyvill\u00e4\u00e4n. (Aki Rasilainen: Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em>, s. 98.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Jussila viittasi Mannerheimin t\u00e4rke\u00e4\u00e4n muistelmatekstiin jo vuonna 1969 julkaistussa v\u00e4it\u00f6skirjassaan (s. 19), mutta silloin h\u00e4n ei viel\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4nyt oman tulkintansa mukaista vain-sanaa suomentamaansa sitaattiin. Suomen poliittinen historia<\/em> 1809\u20131995<\/em> -teoksessa ja sen my\u00f6hemmiss\u00e4 laitoksissa ”vain” sen sijaan on siirretty lainausmerkkien sis\u00e4puolelle:<\/p>\n\n\n\n

Hallitsijan antama vahvistus (gramota) ei sis\u00e4lt\u00e4nyt mainintaa yksitt\u00e4isist\u00e4 laeista, vaan vahvisti lait \u201dvain yleisin sanoin\u201d, kuten muuan aikalaistodistaja, C. E. Mannerheim, totesi. (Suomen poliittinen historia 1809\u20131995<\/em> s. 14; Suomen poliittinen historia 1809\u2013<\/em>2009, s. 18.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Jussila on siis t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa julkaissut sitaatista ik\u00e4\u00e4n kuin parannellun version, johon h\u00e4n on sis\u00e4llytt\u00e4nyt omaa tulkintaansa tukevan lis\u00e4yksen. Koska t\u00e4m\u00e4 virheellinen sitaatti on s\u00e4ilynyt teoksen kaikissa laitoksissa, ilmeisesti edes kukaan autonomian ajan poliittisen historian spesialisti ei ole huomannut virhett\u00e4 tai ei ole ainakaan ottanut asiakseen huomauttaa siit\u00e4, jotta kustantaja voisi korjata virheen my\u00f6hempiin laitoksiin. Virhe on kiistaton ja sen korjaus olisi ollut hyvin helppoa tehd\u00e4, joten kustantaja olisi varmasti ollut halukas korjaamaan virheen, jos olisi ollut siit\u00e4 tietoinen.<\/p>\n\n\n\n

Aki Rasilainen on k\u00e4sitellyt Speranskin ja C. E. Mannerheimin yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 Suomelle vahvistettavista perustuslaeista sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhteisymm\u00e4rryksen merkityst\u00e4 yksityiskohtaisesti kirjan luvussa 12 sivuilla 92\u2013<\/em>102. Rasilainen siis korostaa Speranskin ja Mannerheimin yhteisymm\u00e4rryst\u00e4, kun taas Osmo Jussilalle Speranskin ja Mannerheimin erimielisyys oli ollut jo koko v\u00e4it\u00f6skirjan perusasetelman kannalta olennainen l\u00e4ht\u00f6kohta. Rasilainen kirjoittaa teoksensa sivulla 95:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aki Rasilainen: Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em>, s. 95.<\/p>\n\n\n\n

Rasilainen k\u00e4sittelee virheellist\u00e4 sitaattia teoksensa sivuilla 98\u2013<\/em>99. Rasilaisen kirjan kustantajana pidin t\u00e4t\u00e4 ja muita Rasilaisen teoksessa osoitettuja aiemman tutkimuksen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 l\u00e4hteiden v\u00e4\u00e4ristelyj\u00e4 merkitt\u00e4vin\u00e4 huomioina. Olen aikoinaan itsekin lukinnut k\u00e4sitykseni sortovuosia edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 autonomian ajasta mm. tuon kirjan ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4n virheellisen sitaatin harhaan johdattamana (sit\u00e4 ennen olin kyll\u00e4 jo lukiolaisena lukenut mm. Jussilan vuonna 1987 julkaistun teoksen Maakunnasta valtioksi<\/em> \u2013 Suomen valtion synty<\/em>) enk\u00e4 ole osannut k\u00e4sityst\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 ennen kuin vasta Aki Rasilaisen teoksen k\u00e4sikirjoituksen lukemisen my\u00f6t\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2022 sain vuosisataan uuden n\u00e4k\u00f6kulman. Jussilan ja Rasilaisen jo vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> k\u00e4ymi\u00e4 debatteja en ollut tuolloin viel\u00e4 noteerannut.<\/p>\n\n\n\n

Kun on v\u00e4\u00e4ristellyn sitaatin lukenut, ja ilman muuta uskonut sen olevan luotettava, on jo yksinomaan sen my\u00f6t\u00e4, kaikesta muusta todistelusta riippumatta, vaikea uskoa, ett\u00e4 kukaan voisi mitenk\u00e4\u00e4n p\u00e4tev\u00e4sti tuota ainoata mahdollista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 horjuttaa. Rasilaisen teosta lukemattakin voi silloin tuntua selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 dosentti Rasilainen on tehnyt t\u00e4ysin turhaa ty\u00f6t\u00e4 yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n haastaa ja horjuttaa Osmo Jussilan ja h\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6kohtansa jakaneiden muiden tutkijoiden vakiinnuttamaa k\u00e4sityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rasilainen toteaa teoksessaan Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em>:<\/p>\n\n\n\n

Vilpill\u00e4\u00e4n Jussila on ilmeisen tietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan hyvin laajaan lukijakuntaan, sill\u00e4 teos tehtiin yliopistojen perusoppikirjaksi ja poliittisen historian laitosten p\u00e4\u00e4sykoekirjaksi. Siit\u00e4 on julkaistu vuosien varrella kuusi p\u00e4ivitetty\u00e4 laitosta, joista viimeisin ilmestyi vuonna 2009 (Suomen poliittinen historia 1809\u20132009<\/em>). Takakansitekstins\u00e4 mukaan kirja on my\u00f6s \u201dtietol\u00e4hde historianopettajille, toimittajille ja kaikille historiasta kiinnostuneille\u201d. Teoksen eri laitoksia on k\u00e4\u00e4nnetty useille kielille, kuten englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, ukrainaksi ja ven\u00e4j\u00e4ksi. (Aki Rasilainen: Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia, s. 99.)<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Osmo Jussila itsekin piti t\u00e4t\u00e4 teosta vaikutuksiltaan erityisen merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kun h\u00e4n vuonna 2005 v\u00e4itteli Rasilaisen kanssa Historiallisen Aikakauskirjan<\/em> sivuilla, h\u00e4n toi itse esiin, ett\u00e4 juuri tuon teoksen kautta h\u00e4nen tulkintansa ovat levinneet ymp\u00e4ri maailman:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Osmo Jussila: M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4juristi historian k\u00e4sitteiden kimpussa. Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 4\/2005 s. 493.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ei siis ollut mielest\u00e4ni mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 historia-alan ammattilaiset suhtautuivat viime vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuoreeltaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4illen Rasilaisen tulkintoihin.<\/p>\n\n\n\n

Kyseenalaista on sen sijaan ollut, ett\u00e4 muutamat historiantutkijat ovat kirjan luettuaankin torjuneet sen argumentointia ep\u00e4tieteellisill\u00e4 v\u00e4itteill\u00e4 ja vihjauksilla. T\u00e4st\u00e4 k\u00e4y esimerkiksi Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin Kristiina Kalleisen somekommentti viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 professori Timo Vihavaisen omalla Facebook-sein\u00e4ll\u00e4\u00e4n julkaisemaan julkiseen, kirjaa my\u00f6nteisesti esittelev\u00e4\u00e4n postaukseen. Vihavainen totesi p\u00e4ivityksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 alan spesialistit ovat nyt saaneet ”vakavan haasteen tulkita asioita uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta” (4.3.2025).<\/p>\n\n\n\n

Kristiina Kalleinen on itse yksi Vihavaisen tarkoittamista alan spesialisteista. H\u00e4n on muun muassa kirjoittanut teoksen Valtioaamun aika \u2014 Suomen suuriruhtinaskunta 1809\u20131863<\/em> (Gaudeamus 2023), joka julkaistiin v\u00e4h\u00e4n ennen Rasilaisen teosta. Omassa teoksessaan Kalleinen sitoutuu vahvasti maap\u00e4iv\u00e4tulkintaan ja pit\u00e4\u00e4 ilmaisua merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 valintana. Maap\u00e4iv\u00e4t-termin valitsija ilmaisee, ettei Porvoossa 1809 vahvistettu perustuslakeja eik\u00e4 perustettu valtiota. Sitaatti Kalleisen teoksesta:<\/p>\n\n\n\n

”Kuten on k\u00e4ynyt ilmi, t\u00e4ss\u00e4 teoksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tietoisesti sanaa maap\u00e4iv\u00e4t eik\u00e4 valtiop\u00e4iv\u00e4t: sanavalintaan kiteytyy k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4kemys siit\u00e4, syntyik\u00f6 Porvoossa 1809 valtio vai ei, sek\u00e4 solmittiinko siell\u00e4 sopimus Aleksanteri I:n ja suomalaisten v\u00e4lille vai oliko kyseess\u00e4 vain Ven\u00e4j\u00e4lle perinteinen hallitsijan ja h\u00e4nen uusien alamaistensa ensimm\u00e4inen kohtaaminen alamaisuuden vakuutuksineen ja lupauksin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kansan entiset lait, tavat ja uskonto.” (Kristiina Kalleinen: Valtioaamun aika.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Somekommentissaan Timo Vihavaisen Facebook-sein\u00e4ll\u00e4 Kalleinen lausuu:<\/p>\n\n\n\n

”Rasilaisen kirjalla on ansionsa toki, mutta h\u00e4nen \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen tukeutumisensa vain juridiikkaan ja kirjasta l\u00e4pily\u00f6v\u00e4 viha Jussilaa kohtaan himment\u00e4v\u00e4t kirjan ansioita.” (Kristiina Kalleisen somekommentti Timo Vihavaisen 4.3.2025 julkaisemaan p\u00e4ivitykseen.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Toisin kuin Kalleinen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, Rasilainen ei teoksessaan tukeudu vain juridiikkaan, ja v\u00e4ite kirjasta ”l\u00e4pily\u00f6v\u00e4st\u00e4 vihasta” on Kalleisen kirjan kirjoittajan motiiveihin itse heijastamaa spekulointia. Rasilainen esitt\u00e4\u00e4 Jussilan tieteellist\u00e4 argumentointia ja k\u00e4sityksi\u00e4 kohtaan suorapuheista voimakasta kritiikki\u00e4, mutta kritiikki on asiaperustaista ja yksityiskohtaisesti perusteltua. Jos kirjoittajan mielenliikkeiden arviointiin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n, Rasilaisen tekstin ja koko kirjan olemassaolon voi varmaankin n\u00e4hd\u00e4 ilmaisevan h\u00e4nelle selvien asioiden ja l\u00e4hteiden v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4 johtuvaa tuohtumusta sek\u00e4 turhautumista siihen asiaintilaan, etteiv\u00e4t aiemmat yritykset vakuuttaa tiedeyhteis\u00f6\u00e4 ole saaneet tyydytt\u00e4v\u00e4sti vastakaikua. Se ei ole mill\u00e4\u00e4n tavalla sama asia kuin henkil\u00f6\u00f6n k\u00e4yv\u00e4 viha. Niinp\u00e4 somekommentissa esitetty v\u00e4ite suoranaisesta henkil\u00f6\u00f6n k\u00e4yv\u00e4st\u00e4 vihasta on historiantutkijalta oudon itsekritiikit\u00f6n spekulatiivinen selitys.<\/p>\n\n\n\n

Jussilan vaikutusvaltaisten k\u00e4sitysten ja argumentoinnin teoksessa saama kova kritiikki on tieteellisesti t\u00e4ysin perusteltua. Rasilaisen l\u00e4ht\u00f6kohdista on my\u00f6s t\u00e4ysin perusteltua todeta, ett\u00e4 Jussilan juuri t\u00e4t\u00e4 aihetta koskevat p\u00e4\u00e4telm\u00e4t ovat aiheuttaneet vahinkoa suomalaiselle historiankirjoitukselle ja kansalliselle itseymm\u00e4rrykselle, siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Jussila on t\u00e4ll\u00e4 saralla ja hyvin monella muulla saralla tehnyt my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 Jussilan 1960-luvun lopulla julkaistun v\u00e4it\u00f6skirjan ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Porvoon vuoden 1809 toimituksia koskevan argumentoinnin voi arvioida palvelleen suomettuneisuuden aikaa, ei mill\u00e4\u00e4n tavalla vie arvoa Jussilan monilta muilta t\u00f6ilt\u00e4, joissa ei ole merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n suomettuneisuudesta. P\u00e4invastoin Jussila profiloitui varsinkin 1980-luvulla suomettuneisuuden vastaisena historiantutkijana. Neuvostoliiton n\u00e4k\u00f6kulmasta h\u00e4nest\u00e4 tuli suorastaan neuvostovastainen. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa on hyv\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 Rasilainen my\u00f6s antaa teoksessaan Jussilalle tunnustusta, kun n\u00e4kee siihen aihetta.<\/p>\n\n\n\n

Sanank\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 ja argumentoijina Rasilainen ja Jussila ovat itse asiassa varsin samankaltaisia: molemmat tunnetaan itsevarmoista ja ter\u00e4v\u00e4sanaisista keskustelupuheenvuoroistaan. Olen paitsi lukenut Jussilan julkaisuja my\u00f6s n\u00e4hnyt h\u00e4nen esiintymisi\u00e4\u00e4n: h\u00e4nell\u00e4 oli vakuuttavaa karismaa, joka johtui ainakin osin itsevarmasta, joskus ehk\u00e4 itseriittoisestakin olemuksesta. Jussilan ja Rasilaisen Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> k\u00e4ym\u00e4t debatit ovat t\u00e4lt\u00e4 kannalta tasaveroista sanallista kamppailua, jossa molemmat olivat varmoja asiastaan ja antoivat ja saivat kovia retorisia iskuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Osmo Jussila: M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4juristi historian k\u00e4sitteiden kimpussa. Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 4\/2005 s. 494.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jussila mm. luonnehti jo edell\u00e4 lainatussa Historiallisen Aikakauskirjan<\/em> kirjoituksessaan Rasilaisen kirjoitusta ”uudeksi vuodatukseksi” joka ei tuo esiin mit\u00e4\u00e4n uutta (s. 493) ja sanoo, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on paikoin ”ylivoimaisia vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Rasilaisen juridista jargonia” (s. 494). ”Voi herra jestas, tekisi mieli huudahtaa ja kysy\u00e4, pit\u00e4isik\u00e4 [sic] itke\u00e4 vai nauraa!?” (s. 494); ”Voisiko en\u00e4\u00e4 pahemmin v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lukemaansa.” (s. 495); ”832 sivuinen [sic] kirjani n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 esitetyn valossa olleen Rasilaiselle aivan liian paksu ja kova pala purtavaksi.” (s. 496). Kyll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 molemmat historioitsijat osasivat sanoilla pistell\u00e4 ja sivallella.<\/p>\n\n\n\n

Osmo Jussilan osalta t\u00e4m\u00e4n tunnisti hyvin my\u00f6s Kristiina Kalleinen, joka kirjoitti Jussilan muistokirjoituksen Historialliseen Aikakauskirjaan<\/em> vuonna 2019. Muistokirjoituksessa Kalleinen kertoo kuuluneensa ”Osmon talliin”. Kirjoituksen lopussa Kalleinen toteaa, ett\u00e4 Osmon ”sanan s\u00e4il\u00e4 heilui toisinaan ankarastikin” mutta ett\u00e4 s\u00e4il\u00e4 ”kuitenkin sivalsi armottomasti asioita eik\u00e4 ihmisi\u00e4”. Kun Kalleinen muistokirjoituksessakin nostaa esiin Osmo Jussilan ja Aki Rasilaisen k\u00e4ym\u00e4n debatin, on erikoista, ettei h\u00e4n pysty mittaamaan Rasilaisen sanank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 samankaltaisella mitalla jolla mittasi Jussilan sanank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kristiina Kalleinen: Osmo Jussila 14.3.1938\u201315.3.2019 in memoriam<\/a>. Historiallinen Aikakauskirja 2\/2019 s. 229.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Juuri Kristiina Kalleinen, yhdess\u00e4 toisen Helsingin yliopiston dosentin, Maanpuolustuskorkeakoulun emeritusprofessorin Alpo Juntusen kanssa, kirjoitti Historiallisessa Aikakauskirjassa<\/em> 2\/2025 julkaistun nelisivuisen teilaavan kirja-arvion. Arvioijat n\u00e4kev\u00e4t arvostelun perusteella omasta mielest\u00e4\u00e4n asiat Rasilaista laaja-alaisemmin, kun korostavat aiheen tutkimuksessa ajankohdan p\u00e4iv\u00e4npoliittista n\u00e4k\u00f6kulmaa. Minusta puolestaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 Rasilainen tarkastelee aihetta opponenttejaan laaja-alaisemmin ottamalla huomioon sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4npoliittisen n\u00e4k\u00f6kulman ett\u00e4 asiaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liittyv\u00e4n oikein ymm\u00e4rretyn juridisen n\u00e4k\u00f6kulman. Aivan arvion lopussa, viimeisess\u00e4 lyhyess\u00e4 kappaleessa, tuodaan esiin joitakin Rasilaisen teoksen ansioita, mutta teoksen kaikki varsinaiset p\u00e4\u00e4ansiot ohitetaan. Kirjoittajat esittelev\u00e4t Rasilaisen lukijoille valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6juristina, eiv\u00e4t historioitsijana, ja vertaavat h\u00e4nt\u00e4 1900-luvun alun ”umpiossa el\u00e4neisiin” perustuslaillisiin juristeihin. Kirjoittajien Rasilaista kohtaan osoittama ylenkatse ilmenee niinkin, ett\u00e4 he sivulla 247 oppimestarimaisesti muistuttavat Rasilaista Ven\u00e4j\u00e4n ja Turkin v\u00e4lisest\u00e4 sodasta (1877\u2013<\/em>1878), ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4 ei olisi siit\u00e4 lainkaan tietoinen.<\/p>\n\n\n\n

Arviossa ei sent\u00e4\u00e4n toisteta Kalleisen somekommentissa esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 ”kirjasta l\u00e4pily\u00f6v\u00e4st\u00e4 vihasta”, mutta tuota Kalleisen vahvaa oletusta heijasteleva subjektiivinen kuvitelma n\u00e4kyy muutamissa arvion ilmauksissa. Sivulla 245 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kirjasta huokuu ”katkeruutta” siit\u00e4, ett\u00e4 Jussilan n\u00e4kemys on p\u00e4\u00e4ssyt voitolle, ja sivuilla 247\u2013<\/em>248 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Rasilainen syyttelee Jussilaa ”intohimoisesti” vain sen perusteella, ett\u00e4 ”historioitsijana Jussila on pyrkinyt tarkastelemaan asioita niiden tapahtuma-aikaisesta kontekstista k\u00e4sin”.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 ongelmallisinta, arviossa ei juurikaan puhuta siit\u00e4, mit\u00e4 kirjassa on, vaan sen sijaan siin\u00e4 puhutaan pitk\u00e4sti siit\u00e4, mit\u00e4 kirjassa olisi kriitikoiden mielest\u00e4 pit\u00e4nyt olla. Arvioijat luettelevat alentuvaan s\u00e4vyyn l\u00e4hteit\u00e4, joita Rasilainen ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt, osoittamatta, mit\u00e4 merkityst\u00e4 niill\u00e4 olisi ollut Rasilaisen tutkimuskysymysten kannalta. Kirja-arvio on suurisuuntainen lytt\u00e4ysyritys, jossa keskustelu vied\u00e4\u00e4n sivuraiteelle.<\/p>\n\n\n\n

Arviossa ei sanota mit\u00e4\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siit\u00e4 v\u00e4\u00e4ristellyst\u00e4 sitaatista, jonka Rasilainen teoksessaan osoitti. Siit\u00e4, ett\u00e4 jotakin asiaa ei arviossa kommentoida, ei toki sin\u00e4ns\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mit\u00e4 mielt\u00e4 arvioijat juuri siit\u00e4 asiasta ovat. On silti mielest\u00e4ni arvion laajuuteen n\u00e4hden hieman erikoista, ett\u00e4 tiedevilppihuomio ei nouse esiin sanallakaan. V\u00e4h\u00e4isenk\u00e4\u00e4n tiedevilpin ei luulisi olevan t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa t\u00e4ysin mit\u00e4t\u00f6n asia. Kirja-arvostelussa olisi voinut antaa Rasilaiselle ohimennen kiitosta huomion kiinnitt\u00e4misest\u00e4 v\u00e4\u00e4risteltyyn sitaattiin, jos huomio oli arvostelijoiden mielest\u00e4 aiheellinen, tai moitteita, jos huomio ei ollut arvostelijoiden mielest\u00e4 aiheellinen. T\u00e4m\u00e4 olisi ollut my\u00f6s luonteva kanava ohimennen informoida Historiallisen Aikakauskirjan<\/em> lukijoita asiasta. Onhan lehden lukijoissa varmasti paljon niit\u00e4, jotka ovat lukeneet kyseisen teoksen (Suomen poliittinen historia 1809\u20131995<\/em> tai jokin my\u00f6hempi laitos), monella se on varmasti kirjahyllyss\u00e4kin. Mutta kuten sanottu, siit\u00e4 mit\u00e4 arviossa ei ole, ei ole syyt\u00e4 tehd\u00e4 sen kummempia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rasilainen vastasi arvioon numerossa 3\/2025 julkaistulla samanpituisella kirjoituksella, josta on seuraavassa viisi leikett\u00e4. Leikkeet ovat vain pieni osa koko kirjoituksesta:<\/p>\n\n\n\n

1) Poiminta vastineen alusta sivulta 363:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
HAiK 3\/2025 s. 363.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

2) Poiminta vastineen toiselta sivulta 364:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
HAiK 3\/2025 s. 364<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

3) Poiminta vastineen kolmannelta sivulta 365:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
HAiK 3\/2025 s. 365.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

4) Poiminta vastineen sivulta 366:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
HAiK 3\/2025 s. 366.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

5) Poiminta vastineen kahdesta viimeisest\u00e4 kappaleesta sivulta 366:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
HAiK 3\/2025 s. 366.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yll\u00e4 olevaan katkelmaan vastine p\u00e4\u00e4ttyy.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 opimme? Yleiskuvan saamiseksi teoksesta ei ole aina luottamista pitk\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n kirja-arvioon, ei vaikka kirjoittajat olisivat alan spesialisteja.<\/p>\n\n\n\n

Tutustu itse Aki Rasilaisen teokseen. Se tapahtuu vain lukemalla teos itse.<\/p>\n\n\n\n

Aki Rasilainen: Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia \u2013 Miten Ven\u00e4j\u00e4n keisarit suhtautuivat Suomen valtiolliseen autonomiaan<\/em>. Warelia 2024. 463 sivua + 32 kuvaliitesivua. Kovakantinen teos. Vain painettuna kirjana.<\/p>\n\n\n\n

Teosta on edelleen saatavilla er\u00e4ist\u00e4 hyvin varustelluista kirjakaupoista ja suoraan kustantajalta (ks. verkkokaupan tuotesivua)<\/a> ja laajasti kirjastoista.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Marko Vesterbacka \/ Warelia<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

PS: Huhtikuussa 2024 julkaistu tiedote: \u201dPorvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia\u201d paljastaa l\u00e4hteit\u00e4 v\u00e4\u00e4ristelevi\u00e4 menetelmi\u00e4 ja jopa suoranaisen tiedevilpin \u2013 Warelia<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6historian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen osoitti tiedekirjassa Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia \u2013 Miten Ven\u00e4j\u00e4n keisarit suhtautuivat Suomen valtiolliseen autonomiaan (Warelia 2024), ett\u00e4 suomalainen historiantutkimus on viimeiset puoli vuosisataa heikoin perustein vesitt\u00e4nyt Porvoon valtiop\u00e4ivien (1809) merkityst\u00e4 ja sortovuosia edelt\u00e4neen valtiollisen autonomian erityislaatua. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestyneess\u00e4 Historiallisessa Aikakauskirjassa 2\/2025 Rasilaisen kirjasta julkaistiin pitk\u00e4 torjuva…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1295"}],"collection":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1295"}],"version-history":[{"count":67,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1295\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1400,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1295\/revisions\/1400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1295"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1295"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1295"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}