{"id":780,"date":"2024-05-21T06:32:42","date_gmt":"2024-05-21T04:32:42","guid":{"rendered":"https:\/\/warelia.fi\/?p=780"},"modified":"2024-05-21T06:43:41","modified_gmt":"2024-05-21T04:43:41","slug":"kirjanjulkistushaastattelu-prof-jukka-kekkonen-haastattelee-aki-rasilaista-rosebud-kirjakaupan-lavalla-3-6-klo-18-19","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/2024\/05\/21\/kirjanjulkistushaastattelu-prof-jukka-kekkonen-haastattelee-aki-rasilaista-rosebud-kirjakaupan-lavalla-3-6-klo-18-19\/","title":{"rendered":"Kirjanjulkistushaastattelu: Prof. Jukka Kekkonen haastattelee Aki Rasilaista Rosebud-kirjakaupan lavalla 3.6. klo 18\u201319"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"512\" height=\"490\" src=\"https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/C.E.-Mannerheim.-Kuva-Museovirasto.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-781\" srcset=\"https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/C.E.-Mannerheim.-Kuva-Museovirasto.jpg 512w, https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/C.E.-Mannerheim.-Kuva-Museovirasto-300x287.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>C. E. Mannerheim. Kirjan kuvitusta. Kuvan l\u00e4hde: Museovirasto.<\/p>\n\n\n\n<p>Kumpi on ollut Suomen valtiollisen historian kannalta t\u00e4rke\u00e4mpi Mannerheim \u2013 Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim vai h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 is\u00e4n is\u00e4 Carl Erik Mannerheim (kuvassa)?<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka nuoremmalla Mannerheimilla oli hyvin tunnettu merkityksens\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilymisess\u00e4, niin sen kannalta, ett\u00e4 itsen\u00e4inen Suomi on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ollut mahdollinen, vanhempi Mannerheim oli t\u00e4rke\u00e4mpi. Vanhempi Mannerheim oli 1800-luvun alussa Ven\u00e4j\u00e4n valtaaman Suomen autonomisen aseman keskeisin rakentaja, eik\u00e4 ilman autonomista Suomen suuriruhtinaskuntaa olisi syntynyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 edellytyksi\u00e4 Suomen itsen\u00e4istymiselle 1917.<\/p>\n\n\n\n<p>Porvoon valtiop\u00e4ivien merkityst\u00e4 on suomalaisessa historiankirjoituksessa ja historian yleisesityksiss\u00e4 viime vuosikymmenin\u00e4 tullut tavaksi v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6historian dosentti, It\u00e4-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kuitenkin osoittaa painotuoreessa teoksessa <em>Porvoon valtiop\u00e4ivien poiskirjoitettu historia<\/em>, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4ttely on perustunut kyseenalaiseen asenteellisuuteen, v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin ja suoranaiseen l\u00e4hteit\u00e4 v\u00e4\u00e4ristelevien menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Todellisuudessa Porvoon valtiop\u00e4iv\u00e4t oli juuri niin merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma kuin 1800-luvun aikalaiset sen tulkitsivatkin olleen. Rasilainen osoittaa, ett\u00e4 kaikki Ven\u00e4j\u00e4n 1800-luvun keisaritkin olivat Porvoossa tapahtuneesta perustuslakien vahvistamisesta samaa mielt\u00e4 kuin ne suomalaiset 1800-luvun lopun oikeusoppineet, joita aiheen my\u00f6hemm\u00e4n historiakirjoituksen kannalta vaikutusvaltaisin hahmo Osmo Jussila syytti Ven\u00e4j\u00e4n vastaisesta vilpillisyydest\u00e4 ja salaliitosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Marsalkka Mannerheimin isois\u00e4n is\u00e4n C.&nbsp;E. Mannerheimin muistelmissaan kuvaama keskustelu, jonka h\u00e4n k\u00e4vi Aleksanteri I:n l\u00e4himm\u00e4n neuvonantajan Mihail Speranskin kanssa, on yksi keskeinen l\u00e4hde sille, mit\u00e4 Porvoossa 1809 todella tapahtui. Tuota Mannerheimin ja Speranskin keskustelua on my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 suomalaisessa historiankirjoituksessa tulkittu erilaisin tavoin, mik\u00e4 on historiankirjoituksessa aivan normaalia. Mutta keskustelua on kuvattu my\u00f6s l\u00e4hdett\u00e4 v\u00e4\u00e4ristellen, mik\u00e4 ei ole historiantutkimuksessa lainkaan normaalia eik\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Paljon luetussa historian yleisesityksess\u00e4 &#8221;Suomen poliittinen historia&#8221; Osmo Jussila siteerasi Mannerheimia niin, ett\u00e4 lis\u00e4si lainausmerkeill\u00e4 suoraksi v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 suomennettuun Mannerheim-sitaattiin sinne kuulumattoman vain-sanan, joka tuki Jussilan omaa tulkintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen keskustelee Rasilaisen kanssa kirjan l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ja paljastuksista kirjanjulkistushaastattelussa Rosebudin Sivullinen-kirjakaupassa maanantaina 3.6. klo 18\u201319.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"680\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/WARELIA_Aki_Rasilainen_Porvoon_valtiopaivien_poiskirjoitettu_historia_2024_Etukansi-1-680x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-782\" srcset=\"https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/WARELIA_Aki_Rasilainen_Porvoon_valtiopaivien_poiskirjoitettu_historia_2024_Etukansi-1-680x1024.jpg 680w, https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/WARELIA_Aki_Rasilainen_Porvoon_valtiopaivien_poiskirjoitettu_historia_2024_Etukansi-1-199x300.jpg 199w, https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/WARELIA_Aki_Rasilainen_Porvoon_valtiopaivien_poiskirjoitettu_historia_2024_Etukansi-1-768x1157.jpg 768w, https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/WARELIA_Aki_Rasilainen_Porvoon_valtiopaivien_poiskirjoitettu_historia_2024_Etukansi-1-1019x1536.jpg 1019w, https:\/\/warelia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/WARELIA_Aki_Rasilainen_Porvoon_valtiopaivien_poiskirjoitettu_historia_2024_Etukansi-1.jpg 1225w\" sizes=\"(max-width: 680px) 100vw, 680px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>C. E. Mannerheim. Kirjan kuvitusta. Kuvan l\u00e4hde: Museovirasto. Kumpi on ollut Suomen valtiollisen historian kannalta t\u00e4rke\u00e4mpi Mannerheim \u2013 Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim vai h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 is\u00e4n is\u00e4 Carl Erik Mannerheim (kuvassa)? Vaikka nuoremmalla Mannerheimilla oli hyvin tunnettu merkityksens\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilymisess\u00e4, niin sen kannalta, ett\u00e4 itsen\u00e4inen Suomi on&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/780"}],"collection":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=780"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/780\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":787,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/780\/revisions\/787"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=780"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=780"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/warelia.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}