Saamme tällä hetkellä käsikirjoituksia ja muita kirjaehdotuksia erittäin paljon. Vuoden 2024 julkaisuohjelmamme on jo kokonaan selvillä. Parhaillaan teemme kustannuspäätöksiä vuosien 2025 ja 2026 julkaisuohjelmiin.
Warelia julkaisee sekä tietokirjallisuutta että kaunokirjallisuutta. Vuoden 2025 osalta olemme tässä vaiheessa kiinnostuneita lähinnä uusista tieto- ja tiedekirjaehdotuksista. Kaunokirjallisuuden kirjavalikoima vuodelle 2025 on luultavasti jo koossa: olemme joko tehneet kirjoista kustannussopimukset tai odotamme Warelialla jo aiemmin julkaisseiden kirjailijoiden tekeillä olevia käsikirjoituksia luettavaksi. Kaunokirjojen puolella tilaa on vielä enintään yhdelle tai kahdelle meille uuden kirjailijan erityisen kiinnostavalle teokselle. Vuoden 2026 julkaisuohjelma on kaunokirjallisuuden osalta vielä kokonaan auki.
Eniten ilahdumme juuri nyt suhteellisen lyhyiden tietokirjojen käsikirjoituksista. Kärjistäen voi sanoa, että mitä lyhyempi, sitä parempi. Esimerkiksi Word-liuskoina laskien noin 100–200 liuskaa on oikein hyvä laajuus, ja jopa vain 50-liuskainen käsikirjoitus voi olla riittävän pitkä. (Kustannustoimittamisen aikana käsikirjoitukset meillä usein hieman laajenevat, esimerkiksi kun kustannustoimittaja pyytää kirjoittajaa kertomaan erityisen kiinnostavista asioista vielä havainnollisemmin ja yksityiskohtaisemmin. Lisäksi valmiin kirjan painettujen sivujen määrä on tietysti yleensä aina selvästi suurempi kuin tietokoneella kirjoitettujen Word-liuskojen määrä.)
Jos käsikirjoituksellesi on selvä, akuutti tarve esimerkiksi koulutuskäytössä, jonkin alan ammattilaisille hyödyllisenä käsikirjana tai maallikoiden kaipaamana käytännöllisenä oppaana, se voi lisätä julkaisumahdollisuuksia huomattavasti. Warelia on julkaissut muun muassa poliisikoulutuksessa käytettäviä oppikirjoja ja juridisten erityisalojen käsikirjoja, ja tulevana syksynä julkaisemme erääseen harrastukseen liittyvän ja muutenkin ajankohtaisen teoksen. ”Tarve” voikin olla hyvin monenlainen; pääasia on, että kirjasta on käytännön hyötyä riittävän monelle lukijalle ja että riittävän moni lukija tarvitsee kirjan myös omakseen.
Toisaalta julkaisuohjelmassamme on totta kai jatkossakin paikka myös sellaisille historia-, kulttuuri- ja kirjallisuusaiheita käsitteleville tietokirjoille, jotka lisäävät olennaisesti tietoa ja ymmärrystä ja joiden voi odottaa kiinnostavan näistä aihepiireistä kiinnostuneita lukijoita. Warelia on julkaissut viime vuosina esimerkiksi useita merkittäviä historiateoksia, jotka korjaavat tähänastisen historiankirjoituksen ja/tai yleisen tietämyksen puutteita, myyttejä ja virheitä. Osa teoksista on erittäin laajoja (laajimmassa peräti 1180 sivua plus 64 sivua kuvaliitteitä), mutta useat noin parisataasivuisia. Tuo noin 200 sivua onkin lähempänä sitä, mitä juuri nyt uusilta käsikirjoituksilta toivomme. Kirjojen aiheet voivat liittyä johonkin ajanjaksoon ja silloin eläneisiin arvoituksellisiin, huonosti tunnettuihin henkilöihin, kuten vuonna 2022 palkitut tietokirjat Marko A. Hautalan ”ALGOTH – Kapinallinen kynämies” (ilmestyi kesällä 2021) ja Helena Kujalan ”Tekla – Tahtonaisen elämä” (ilmestyi keväällä 2022). Kirja voi keskittyä myös johonkin hyvin rajattuun tapahtumasarjaan, esimerkiksi yksittäisiin rikostapauksiin ja niiden tutkimukseen, kuten Roosa Rentolan ”Kielestä kiinni – Kuinka kielentutkimusta käytetään rikosten selvittämisessä” (2019), tai yksittäiseen sotahistorialliseen tapahtumaan, kuten Kimmo Lehtimäen ”Punaisen ylipäällikön kuolema” (2021). Syksyn 2022 uutuusesimerkkejä menneisyyden arvoituksia ratkaisevista tietokirjoistamme ovat Mikko K. Heikkilän ”Heinien herrat – Suomen historian pisin perinne”, Kirsimarja Jalosen ”Röppä – Tyrvään räyhähenki” ja Timo Malmin ”Mannerheimin miehet”. Tällaiset kirjoittajan syvälliseen yksittäisen aiheen erityisasiantuntemukseen perustuvat tieto- ja tiedekirjat kiinnostavat meitä erityisen paljon myös jatkossa. Myös kirjoittajan poikkeuksellisen laajaan tietämykseen ja omakohtaiseen kokemukseen ja näistä syntyneeseen kokonaisnäkemykseen perustuvat yleisluonteiset ja ajankohtaiset tietokirjat voivat olla erittäin kiinnostavia, esimerkkinä vaikkapa Pekka Lehtosen ”Myyttien ja utopioiden maa” (2022), joka meni painoon juuri Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja jota on sanottu ”vuoden ajankohtaisimmaksi kirjaksi” ja ”vuoden tärkeimmäksi Venäjä-kirjaksi”.
Yli neljännes Warelian tähänastisista kirjoista käsittelee paikallisia aiheita, ja tällaisille kirjoille meillä voi olla vielä tilaa myös vuoden 2024 ohjelmassa. Meitä kiinnostavat käsikirjoitukset, jotka liittyvät Suomessa johonkin tiettyyn seutuun, sen historiaan ja nykyhetkeen, ihmisiin, yrityksiin ja omaleimaisiin ilmiöihin, eikä sillä ole väliä, minne päin Suomea kirjat sijoittuvat. Kirja voi tietysti olla samaan aikaan sekä paikallisesti että maanlaajuisesti kiinnostava, kuten esimerkiksi ylempänä mainitut Mikko K. Heikkilän ”Heinien herrat” (2022) ja Kirsimarja Jalosen ”Röppä – Tyrvään räyhähenki” (2022) ovat olleet. Pitkälle työstettyjen käsikirjoitusten lisäksi olemme kiinnostuneita myös hyvistä kirjaideoista, joista voimme lähteä tekemään yhdessä totta.
Warelia julkaisee myös osin yhteistyökumppanien ennakkotilauksilla tai avustuksilla rahoitettuja tietokirjoja. Myös tällä tavalla mahdollistettujen kirjojen on aina ylitettävä Warelian aito julkaisukynnys. Julkaisemme vain kirjoja, jotka ovat mielestämme korkeatasoisia ja kiinnostavia ja tärkeitä.
Yhteistyökumppaneitamme ovat olleet muun muassa valtakunnalliset järjestöt, suuret ja pienet yritykset, oppilaitokset, kunnat, sotaveteraanien yhdistykset, kotiseutuyhdistykset ja sukuseurat. Esimerkiksi Kaija Sepposen kirjan ”Sururisti – Kertomus suomalaisista sotaorvoista” (2020) julkaisemisen mahdollisti Kaatuneitten Omaisten Liiton merkittävä ennakkotilaus. Paikallisesta yritysyhteistyöstä käy hyväksi esimerkiksi ”HYVVÄÄ! – Sastamalan ruokaperinnekirja” (2019), joka toteutettiin yhteistyössä muutamien kymmenien eri ruoka- ja ravitsemusalan yritysten ja oppilaitosten kanssa.
Yhteistyön ansiosta on voitu julkaista myös kaunokirjallisia teoksia. Esimerkiksi tällaisesta käy Tanja Litmasen erinomainen romaani ”Aina omanne” (2022). Kuvan alla kuvatekstissä kirjasta lisää.
Tanja Litmasen kirja ”Aina omanne” ilmestyi keväällä 2022, ja kirjasta, kirjan aiheesta ja kirjoittajasta kirjoitettiin vuoden aikana runsaasti eri lehdissä. Kuvassa etusivu Eeva-lehden haastattelusta, jonka kirjoitti toimittaja Tiina Laaninen. Tanja Litmasen teos on fiktiivinen, mutta tutkittuun tietoon ja omakohtaiseen kokemukseen perustuva romaani etäomaishoitoon liittyvistä jaksamisen ongelmista. Kirjan aihe, etäomaishoito, on tänä päivänä osa sadantuhannen suomalaisen elämää. Kirjan julkaisupäätöksessä auttoi, että omaishoitajien yhdistykset eri puolilta Suomea kokivat kirjan tärkeäksi puheenvuoroksi ja aihepiirin tietoisuuden lisääjäksi ja halusivat tukea kirjan julkaisemista tilaamalla kirjoja ennakkoon omaa jakeluaan varten.
