”Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus” on nyt ennakkotilattavissa suoraan kotiin!

Tuoreen Apu-lehden jutun alussa kerrotaan, että karhua ei Suomessa ”vihata yhtä tunnollisesti kuin vaikkapa sutta”.

Mitä tarkoittaa tämä ”tunnollisesti?” Vihataanko siis Suomessa sutta ”tunnollisesti”, ja mitä se tarkoittaa, ja mitä tarkoittaa, että karhua ”vihataan” suteen verrattuna vähemmän ”tunnollisesti”?

Sinänsä asiapohjaiseen lehtijuttuun valitut sana- ja näkökulmavalinnat ja ehkä kuvavalinnatkin viittaavat siihen, että juttuun on neutraalin tiedonvälityksen lisäksi leivottu sisään jonkinlainen pyrkimys vähentää pelkoja ja rauhoitella lukijaa. Ehkä se on tarpeen. Mutta pitkällä tähtäimellä parasta rauhoittelua on toki oikeaan tietoon perustuva järkevä toiminta.

Lehtijutussa käytetty vihataan-passiivi jättää avoimeksi, ketkä vihaavat, mutta samalla tämä ilmaisutapa niputtaa ehkä isonkin ihmisjoukon karhuja koskevat ajatukset ”vihaamiseksi”, ja kun vihaamisen yhteydessä puhutaan myös ”tunnollisuudesta”, syntyy vaikutelma etteivät näiden ihmisten ajatukset ole rationaalisella pohjalla.

Rationaalisia ajatuksia varten tarvitaan oikeaa tietoa, ei liioittelua mutta ei myöskään vähättelyä. Silloin ei ole tarvetta ”vihata” ”tunnollisesti” karhuja, susia eikä muitakaan eläimiä.

Eikä metsästäjiäkään, sen puoleen.

* * *

Yllä oleva kaavio liittyy Apu-lehden jutun yhteen yksityiskohtaan.

Jutussa kerrotaan Luonnonvarakeskuksen eli Luken tuottamista karhujen kanta-arvioista ja erityisesti viime kuussa julkaistusta kanta-arviosta, jonka mukaan karhujen määrä oli kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna viidenneksellä. Tätä selitetään järkevästi karhunmetsästyksen jyrkällä vähenemisellä:

”Lupien kaatumisen vuoksi karhunmetsästys on jäänyt selvästi aiempaa vähemmäksi. Vuosina 2022–23 karhuja kaadettiin noin 150 yksilöä vuodessa. Luke arvioikin, että nyt havaittu karhukannan kasvu johtuu metsästämisen vähenemisestä.”

Vuonna 2022 – hallinto-oikeuksien päätösten jäljiltä – karhujen metsästysmäärä oli laskenut vuoden 2021 aikana metsästetyistä vajaasta 400 yksilöstä alle 150 yksilöön.

Se Avun jutusta ei käy ilmi, että Luken tuorein arvio on varsin toisenlainen kuin Luken vuotta aikaisemmin julkaisema arvio. Vuoden 2023 keväällä julkaistun Luken arvion mukaan karhukanta oli pienentynyt huomattavasti edellisvuodesta, vaikka metsästys oli siis jo vuonna 2022 jyrkästi vähentynyt:

Apu-lehden jutussa haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola vastasi esitettyyn kritiikkiin tuoreeltaan vuonna 2023 ja totesi siinä, että metsästysverotuksen muutosten vaikutukset tulevat esiin useamman vuoden aikajänteellä ja että ”Luonnonvarakeskus pyrkii vastaamaan haasteisiin arviointimenetelmiä kehittämällä”: https://www.luke.fi/fi/blogit/kuinka-todellista-on-karhukannan-vahentyminen

Hyvä näin, vaikka kiistanalaiseksi jäi, oliko karhukannan noin jyrkälle pienenemiselle vuonna 2022 uskottavaa kokonaisselitystä vai oliko kanta-arvio sittenkin ainakin osittain vinoutunut puutteellisen havaintoaineiston vuoksi.

Parhaaseen mahdolliseen tietoonkin perustuvat kanta-arviot ovat aina vain likimääräisiä arvioita. Lähtökohdiltaan ne perustuvat suureksi osaksi metsästäjien tekemiin havaintoihin. Kun metsästäjät eivät aktiivisesti metsästä karhuja, niitä havaitaan vähemmän. Suuri osa arvioinnin pohjaksi kerättävästä tiedosta perustunee jatkossakin metsästäjien tekemään havainnointiin, mutta arviointimenetelmien monipuolistuessa päätelmien luotettavuus kasvaa.

Uusimman eli tänä keväänä julkaistun arvion mukaan karhukanta siis on, edellisen vuoden – ainakin kokonaisuudessaan vaikeasti selitettävän – jyrkän notkahduksen jälkeen, taas huomattavasti kasvanut.

On todella tärkeää, että Luonnonvarakeskus tuottaa mahdollisimman oikeita arvioita yleisen tilannekuvan ja myös päätöksenteon tueksi, ja näiden arvioiden pohjaksi tarvitaan jatkossakin metsästäjien tekemää laajaa tiedonkeruuta.

Lisää tietoa metsästäjien tekemästä tiedonkeruusta ja metsästäjien näkökulmasta muutenkin voi lukea valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana toimineen Hannu S. Laineen pian ilmestyvästä kirjasta ”Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus”. Lue lisää kirjasta ja sen kirjoittajasta:

Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus (kustantajan verkkokaupassa)

Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus (Facebookissa)

Apu-lehden juttu: https://www.apu.fi/artikkelit/mustikka-on-karhun-ravintoa-karhukin-on-tarkea-mustikalle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *