C. E. Mannerheim. Kirjan kuvitusta. Kuvan lähde: Museovirasto.
Kumpi on ollut Suomen valtiollisen historian kannalta tärkeämpi Mannerheim – Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim vai hänen isänsä isän isä Carl Erik Mannerheim (kuvassa)?
Vaikka nuoremmalla Mannerheimilla oli hyvin tunnettu merkityksensä Suomen itsenäisyyden säilymisessä, niin sen kannalta, että itsenäinen Suomi on ylipäätään ollut mahdollinen, vanhempi Mannerheim oli tärkeämpi. Vanhempi Mannerheim oli 1800-luvun alussa Venäjän valtaaman Suomen autonomisen aseman keskeisin rakentaja, eikä ilman autonomista Suomen suuriruhtinaskuntaa olisi syntynyt välttämättömiä edellytyksiä Suomen itsenäistymiselle 1917.
Porvoon valtiopäivien merkitystä on suomalaisessa historiankirjoituksessa ja historian yleisesityksissä viime vuosikymmeninä tullut tavaksi vähätellä. Valtiosääntöhistorian dosentti, Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kuitenkin osoittaa painotuoreessa teoksessa Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia, että vähättely on perustunut kyseenalaiseen asenteellisuuteen, väärinkäsityksiin ja suoranaiseen lähteitä vääristelevien menetelmien käyttöön. Todellisuudessa Porvoon valtiopäivät oli juuri niin merkittävä tapahtuma kuin 1800-luvun aikalaiset sen tulkitsivatkin olleen. Rasilainen osoittaa, että kaikki Venäjän 1800-luvun keisaritkin olivat Porvoossa tapahtuneesta perustuslakien vahvistamisesta samaa mieltä kuin ne suomalaiset 1800-luvun lopun oikeusoppineet, joita aiheen myöhemmän historiakirjoituksen kannalta vaikutusvaltaisin hahmo Osmo Jussila syytti Venäjän vastaisesta vilpillisyydestä ja salaliitosta.
Marsalkka Mannerheimin isoisän isän C. E. Mannerheimin muistelmissaan kuvaama keskustelu, jonka hän kävi Aleksanteri I:n lähimmän neuvonantajan Mihail Speranskin kanssa, on yksi keskeinen lähde sille, mitä Porvoossa 1809 todella tapahtui. Tuota Mannerheimin ja Speranskin keskustelua on myöhemmässä suomalaisessa historiankirjoituksessa tulkittu erilaisin tavoin, mikä on historiankirjoituksessa aivan normaalia. Mutta keskustelua on kuvattu myös lähdettä vääristellen, mikä ei ole historiantutkimuksessa lainkaan normaalia eikä hyväksyttävää. Paljon luetussa historian yleisesityksessä ”Suomen poliittinen historia” Osmo Jussila siteerasi Mannerheimia niin, että lisäsi lainausmerkeillä suoraksi väittämäänsä suomennettuun Mannerheim-sitaattiin sinne kuulumattoman vain-sanan, joka tuki Jussilan omaa tulkintaa.
Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen keskustelee Rasilaisen kanssa kirjan löydöistä ja paljastuksista kirjanjulkistushaastattelussa Rosebudin Sivullinen-kirjakaupassa maanantaina 3.6. klo 18–19.
